Ihan vain lyhyt kirjoitus, pitäisi olla jo suihkussa ja kohta matkalla töihin. Voi kun inhoan näitä lauantai-vuoroja! Mutta eilisestä..

Kaikki meni kerrassaaan hienosti pienokaisen kanssa. Tulin ihan loistavasti toimeen veljenpojan kanssa joka ei tippaakaan hämmästynyt kun päikkäreiltä herätessä vanhemmat oli poissa ja hassu täti vain paikalla. Me leikittiin ja rysäytettiin autoja toinen toistaan hurjempiin kolareihin, oltiin hieman piilosta ja vaihdettiin jopa vaippa. Onneksi oli vain pissavaippa. Ei sillä ettenkö osaisi kakkavaippoja vaihdella, mutta kivempi tietysti näin. Entä sitten kun veljeni tuli takaisin ja lähdettiin kättärille? Voi hitsi vauvat on kurttusia. Niiden sormet ovat ihan yhtä pehmoista ryttyä ja otsa rutussa. En ole varmaan koskaan nähnyt noin pientä, edellisenä yönä syntynyttä. Uskomattoman pienestä sitä täytyy elontaival alkaa. Toisaalta kun ajattelee mistä sitä tullaan, niin ihan järkyttävän iso mötikkä! Auts!

Taisin viime yönä nähdä unta ehkä omasta vauvasta. Ensimmäistä kertaa se ei tainnut olla painajainen..