Meillä on tässä maassa oikeus julkiseen terveydenhuoltoon, mutta entä oikeus parannella ulkonäköään? Kun mainitsetkin tietyissä piireissä taikasanat "Kosmeettinen toimenpide" alkaa kanalauma kotkottamaan ja viuhtomaan siipiä niin että itseltä höyhenet pöllyää. En ole ikinä tajunnut tätä. Elämä ei kohtele kaikkia samoin, eivätkä kaikilla alunperinkään sievät piirteet periydy kuten onnekkaammille kanssakansalaisille. Sitten ovat oma lukunsa nämä viherpipertäjäiset sirkuttajat, jotka hyväksyvät itsensä ja jokaisen elefanttimiehen kukkasia heitellen. Ja samaan aikaan nämä ah, niin avarakatseiset ja edistykselliset pikku hippianarkistit saavat kohtauksen jos joku (vaikka se elefanttimies) ei hyväksykään itseään kaikkine vikoineen. Edistyksellisimmät saattavat heittäytyä kesken kauneuskirurgia ivailun äkkiä vakavaksi ja todeta Wahwana mielipiteenä, että tietysti jos joku on synnynnäisesti epämuodostunut tai onnettomuudessa menettänyt ulkonäköään. Niin sitten, sitten on oikeutettua ja hyväksyttävää asiaa korjailla, ja pienet lampaat piirissä nyökyttelevät näiden viisaiden sanojen tahdissa.
Entä jos joku inhoaa jotain ulkonäössään niin, että se haittaa hänen minä-kuvaansa ja elämänlaatuaan? Kun eivät jotkut vähän pienipäisemmät ymmärrä, ettei se kosmeettinen kirurgia tarkoita viiden desin silikoneja rintavarustukseen, vaan ihan tuiki tavallisiakin vaatimattomia toimenpiteitä. Usein halutaan korjata jokin pieni, mutta häiritsevä asia ulkonäössä, tai tavoitellaan "rumasta" normaaliin ulkonäköön. Se on vain hauskaa kauhistella, paljastaa oma tietämättömyytensä (vertailukohteet ovat usein M. Jackson tai Pamela..) ja samalla pelkonsa kun joku uskaltaa tehdä ulkonäölleen jotain. Sellainen sosiaalipornoilu kuulostaa oikeasti mitättömältä piipitykseltä pelkäävän päästäisen kolosta. Miten se on joltakulta pois, että toinen tuntisi olonsa hyväksi ja itsevarmaksi? Elämänlaatunsa paremmaksi ja olonsa ylvääksi? Onko kyseessä kateus, tietämättömyys vai silkka typeryys? Mutu-tuntumainen kauhistelu kun asiat ylittävät sen oman pienen maailman käsityskyvyn.
Minusta järkevästi arvioitu ja realistinen kauneuskirurgia on hieno asia. On upeaa, että nykyään voidaan muutenkin ulkonäkökeskeisessä yhteiskunnassa parannella asioita, jotka haittaavat normaalia ja tervettä, itsevarmaa minä-kuvan muodostumista. On upeaa, että rintasyövässä tissin menettänyt saa uuden tilalle. On myös hienoa, että ikänsä pientä povea murehtinut voi vaihtaa halutessaan A-kupista B:n ja tuntea ettei ole vankina kehossaan, vaan keho on hänen vahvuutensa. Vaikka suuriakin rintoja pienennetään ja kohotellaan, siitä ei nouse läheskään yhtä suurta HALOOta kuin päinvastaisessa tilanteessa. Miksi näin? Miksi hitossa tissileikkauksiin aggressiivisimmin suhtautuvat tuntuvat olevan niitä suht sutjakoita mutta pienirintaisia neitokaisia? Että kun jumalauta he ovat itsensä itkulla ja hammastenkiristyksellä joutuneet hyväksymään, niin tana saa muilla olla yhtään helpompaa, vai? Piilokatkeruutta ja paskanjauhantaa. Pelkoa, että joku tulee ja näyttää, että asian voi hoitaa toisinkin ja olla jopa tyytyväisempi lopputulokseen.

Entä minä? Minä teetin tänään ensimmäisen (mutten toivon mukaan viimeistä) kosmeettisen toimenpiteen itselleni. Toisesta etuhampaastani oli häiritsevästi kiille kulunut, ja nyt pistettiin sitten muovia taakse jotta hammas näyttää kauniimmalta. Hammasta myös vihloi viileässä, mutta totta puhuen olisin totisesti sitä korjauttanut ihan ilman vihlomisiakin. Hammas on edelleen kaveriaan huomattavasti lyhyempi, joten ehkä yritän suostutella hammaslääkäriäni pistämään siihen päälle vielä laminaatin. Mutta jo nyt olen todella iloinen. Kurkkailen aina yhtä ihastuneena peilistä pientä, sievää hammastani ja tunnen oloni valtavan paljon paremmaksi. Ainoa vaan, että suussa riittäisi kyllä tekemistä vaikka kuinka.. Sen lisäksi, että nuorena oikomishoitoni meni pieleen ja hampaat kasvoivat vähän vinksalleen, minulla on paha tapa purra öisin lujaa hampaitani yhteen. Olisipa hienoa jos saisin vielä joskus tasaisen ja kauniin hammasrivihymyn. Se voi tosin olla toiveita vaan, sen verran kallista lystiä tämä on. :)

Minusta jokaisella on oikeus kauneuteen. Viehättäviin piirteisiin, oikeus tuntea itsensä sieväksi. Oli se sitten luonnon luomaa tai lääkärien korjailemaa. Se mitä joku teettää itselleen, ei ole kuin henkilön omasta rahapussista pois. Mitään se ei muilta vie. Tai jos vie mielenrauhaa, niin silloin kyllä kannattaa ihan rauhassa miettiä olisiko omissa asenteissa tarkastamisen varaa. :)