Lintsasin tänään lahjakkaasti dieetistäni. Söin aamiaiseksi nutripirtelön totuttuun tapaan, mutta päätimme T:n kanssa tänään tehdä ihanaa, tulista kana-kasviskeittoa joka oli yhtä herkullista kuin wokkikastikkeemme. Siitä pitikin tulla aluksi wokki, mutta kastiketta tuli niin paljon että päätimme väsätä siitä keiton. Voi taivas miten ihananmakuista siitä tuli! Tiedättehän ne kastikkeet, joita voisi syödä vaikka kuinka? Noh, tämä oli juuri sellainen, keittoversiona! :D

Söin melkein huomaamattani ainakin pari kulhollista ja vielä kolmannesta puolikkaan tätä herkkua, joten nyt en varmaan voi syödä mitään enää loppupäivänä. Pisteenä iin päälle nakertelin vielä eiliseltä jääneen puolikkaan nutrilett energiapatukasta. Olo on tyytyväinen, ahne ja ähkyinen. Tältä päivältä luistin siis tarkasta ruokavaliostani, mutta huomenna palaan taas ruotuun. Syön nyt keskimäärin 800-1000 kcal per päivä ja se tuntuu passaavan yllättävän hyvin ja luontaisesti minulle. Ainakin jos en liiku. Katsotaan kasvaako energiantarpeeni ensi viikolla kun palaan pienen flunssan ja vastoinkäymisten jälkeen noudattamaan treeniohjelmaani.

Mitenkään hirveästi en muuten usko näihin "säästöliekki"-teorioihin. Uusimpien tutkimusten mukaan ne onkin asetettu hieman kiistanalaisiksi. Ihmisillä on vain taipumus myös huijata itseäänkin alakanttiin todellisesti nautitun ruuan määrästä. Jos säästöliekki-teoria pitäisi täysin kutinsa, ei Auschwitzissä olisi ollut niin paljon eläviä luurankoja. Kyllä keho laihtuu jos energiansaanti on pitkään pienemmällä saannilla. Säästöliekkikin palaa ennen pitkää loppuun ja laihtuminen jatkuu kunhan ei luovuta. Olen melko pieni kuitenkin pituudeltani, joten en tarvitse yhtä paljon energiaa kuin vaikkapa kymmenen senttiä pidempi henkilö. Teen kevyttä työtä ja harrastuksiakin on keskimäärin vain kolmasti viikossa. Muistaakseni kalorilaskurinkin mukaan tarvitsen päivästä riippuen vain 1350-1550 kcal energiaa. Se voi kuulostaa vähältä jos on minua pidempi, mutta tällainen nökönen pärjää yllättävän vähällä energialla. :)

- - Lisäys

Oli niin ihana päivä, että vein ensin Rinnan ulos valjastelemaan ja taivastelemaan. Suurin osa ajasta taisi kuitenkin kulua kyttäämällä rastaita ja västäräkkejä viiksikarvat jännityksestä väristen. Myöhemmin T ja minä kävimme ihanalla, pitkällä kävelyllä ihailemassa kevätiltaa. Hieman tuli siis liikuntaakin tähän muuten niin ihanan laiskanletkeään päivään. Nyt iltapalaksi kurkkua, raejuustoa ja tilkkanen kastiketta. :)