Eilinen ja tänäinen ovat viimeiset päivät viikon lomasta. Kolme viikkoa odottaa tietysti vielä syksyllä, mutta nyt jo väsyttää ajatus töihin palaamisesta.. Niin paljon jäi tekemättä! Niin paljon ehtimättä! Niin paljon aurinkoa ottamatta ja vesissä pulikoimatta! Mieli tekisi huutaa "En ala!" kun työviikko häämöttää jo huomisaamussa. Mutta ehkä sen jaksaa. 2 kk seuraavaan lomaan. Kai se menee vaikka päällään seisten.

Lomaviikko onkin sitten ollut täydellinen. Olen napannut välillä kissan kainaloon ja mennyt kallioille palvomaan aurinkoa. Olen uppoutunut hyvään kirjaan, poiminut metsämansikoita ja kellinyt samalla kun mirkku sai nakerrella ruohoa, väijyä kärpäsiä ja lekotella kanssani auringossa. Illalla lenkin jälkeen ollaan otettu toinen ulkoilukierros ruohokentällä metsän ja kallion vieressä, missä olen voinut venytellä kunnolla lihakset lenkin jälkeen ja Rinna on löytänyt sisäisen pantterinsa puikahdellen aluskasvustossa silmät hehkuen ja hännänpää jännityksestä nytkähdellen. Olen skippaillut salitreenejä ja käynyt sauvakävelyillä, tunnin mittaisilla vaelluksilla metsäpoluilla ja rauhallisilla hölkillä. Juuri torstaiksi kun osuikin vesisade, oli sopivasti sisätreenit wushussa ja keppikin alkoi heilua siiheen suuntaan kuin pitikin. Vetäjä on ollut aivan ihana. itse olen pari kertaa ollut jo valmis pistämään kepin sytykkeiksi ja päreiksi, mutta tämä ohjaa kärsivällisesti, rauhallisesti ja kädestä pitäen mihin suuntaan se saakelin kepukka kiepahtaa. Taidan oppia ainakin jotain tänä kesänä. :) Huolimatta pitkästä tanssijan taustasta jonka vuoksi useimpien tanssien perusaskeleet ovat minulle helpohkoja, koordinaationi pettää kepin kanssa täysin! En vain jotenkin osaa hahmottaa liikeratoja ja yritän tehdä hommat turhan monimutkaisesti. Mutta pikkuhiljaa homma alkaa onneksi selkiytymään.

Viikonlopuksi vanhemmat ottivat kissat hoitoon ja pääsin viettämään taas pitkästä aikaa hetkiä T:n luona. Eilisen löhösimme biitsillä, pelailimme yatzia, lueskelimme ja allekirjoittanut kävi lämpimässä meressäkin uimassa. Oi autuutta! Vesi oli juuri sopivan vilpoisen-lämpöistä, aallot keinuttivat mukavasti uidessa ja hiekkapohja helli varpaita. illalla odotti leffa Blindness joka oli tyystin erilainen kuin olin odottanut, mutta varsin mukiinmenevä filkka kuitenkin.

Tästä tuleekin lyhyt päivitys, sillä seuraavaksi lähdemme käväisemään parissa kaupassa, Ikeassa ja päädymme syömään vanhemmilleni. Kisulit ovat ilmeisesti siellä vähän pidempään, sillä luvatut helteet saattavat tehdä asuntoni melko tukalaksi pörröturkeille ja olen joka tapauksessa lähdössä parin viikon päästä perheen kanssa sukuloimaan Keski-Suomeen. Tuolloin kissat jäävät vanhempieni asuntoon sukulaisen hoitoon. Niinpä on ehkä näppärintä olla stressaamatta kissoa turhilla reissuilla vaikka itselleni tuleekin hirmuinen ikävä! Toisaalta voin ainakin hyvällä omatunnolla käydä treeneissä pelkäämättä ettei kissoille riitä kylliksi aktivointiaikaa. :)