Olen ollut kuutisen viikkoa yhteenmuuton peruuntumisen vuoksi hivenen alamaissa, siitä syystä blogiani on vaivannut syvä hiljaisuus. Nyt kun voin jo paremmin, alan taas kirjoittelemaankin. Ensialkuun iloisia uutisia:

Minua epäilevää!

Niinhän siinä kävi, että huolimatta väärässä muodossa lähetetystä ja hivenen kömpelöstä novellistani Mykkä, se tuli kuin tulikin luetuksi ja sai kunniamaininnan! Fiilistelen ja nautiskelen täällä tuntemuksesta kun jotain onnistuu! Pikapuoliin täytyy lähteä tuhlaamaan tämä into ja ilmassa leijuminen työntäyteiseen päivään ja iltaan, mutta hetken ehdin helliä pientä haavettani joka astui ujon askeleen eteenpäin. Tämä ei voi olla tottakaan! :)

Menin ihan pähkinöiksi kun en ollut odottanut mitään ja olin masennellut siitä, etten älynnyt muuttaa sitä edes ohjeistuksen mukaiseen muotoon. Mutta hyviä asioita tapahtuu, huolimatta pienistä vastuksista. Ja tämä ehdottomasti oli yksi niistä!

Mitä tulee wushuun, siellä menee kerta kerralta paremmin. Notkeuteni on lisääntynyt tämän parin kuukauden aikana, ei ole enää pitkä matka joulun tavoitteeseeni, spagaattiin! Tällainen lylleröpyllerö, joka onkin ehkä hivenen notkeampi kuin ihmiset kuvittelevat. Oikeasti punkero. Olen ylivoimaisesti läskein kurssilaisista, sellainen pieni ja pyöreä pallero hoikkien tyttärien ja treenattujen poikien keskellä. Mutten anna sen häiritä treeniä. Taistelen urheasti fysiikan lakeja vastaan ja yritän ponkaista korkeammalle, lyödä lujemmin, tehdä liikesarjaa notkeammin.. Kyllä se tästä!

Oikea käteni on tosin treenien jälkeen aina ihan puutunut. Fysioterapeutti löysi virheen jo perusasennostani. Alaselän mutka on ihan oikein, mutta yläselkää pyrin povekkaana pitämään tikkusuorassa mikä on aiheuttanut hermojumin. Nyt on keppijumppaa ja sauvakävelyä tiedossa loppuelämän varoiksi että selän saisi a. kuntoon, b. pidettyä kunnossa. Joten eikun dementiahiihtämään! Sen iloista kerron tarkemmin myöhemmin, mutta lyhyesti todettakoon, että näytin ihan raivokkaalta koppakuoriaiselta ensimmäisellä sauvakävelylläni. Miten hemmetissä keppihiihto VOI olla niin vaikeaa?! Olin kyllä netistä tarkkaan tavannut ohjeet, mutta ei se ihan niin helppoa ollutkaan. Onneksi sunnuntaina äiti lupautui auttamaan sauvakävelyn alkuun. :)